Päivä 7 - Paras ystäväni

Kuten jo aikasemmin mainitsin, mulla on neljä parasta kaveria. Kaikki on keskenään niin erilaisia, kun vaan voi olla, joten ominaisuuksia pystyn listaamaan. Muuten en tyttöjä voi laittaa mihinkään järjestykseen, koska kaikki on mulle yhtä tärkeitä (hohhoh ylläri!).

Alotetaan siis aakkosten ekasta eli Ellusta:

Tutustuttiin, kun alotin tanssin eli kuudennella luokalla. Meistä tuli nopeesti kavereita (ihmettelen joskus miksi, olin ihan kauhee mulkero!). Oon Ellun kanssa ehkä kaikken erilaisin keskenään. Mulla kesti pitkään huomata, kuinka omapäinen ja itsenäinen Ellu on ja ei kuitenkaan mitenkään ylimielisellä tavalla. Just sellanen, millasia kaikki oikeesti pohjimmiltaan haluis olla.

Me ei Ellun kanssa tapella. Tosi harvoin on tullu sellasta, että keskustelu loppuu jotenkin muuten kun ilosin mielin. Ollaan matkailtu paljon yhessä ja joskus liian pitkä aika samassa tilassa saa itse kunkin veren kiehumaan, mutta se on kai ihan natural :D.

Me nähään kerran pari kuussa ja sillon arvostaa niitä harvoja hetkiä. Mutta siksi myös ikävä on kovempi.

Next girl is HRM:

HRM:n kanssa tutustuttiin seiskalla, mutta musta tuntuu, että meistä on tullu näin hyvät kamut vasta joskus yläasteen jälkeen. HRM:n kanssa mulla on ehkä eniten ollu konflikteja, pahimpana niistä varmaan se, kun toi yks ei lisänny mua facessa kaveriks. Eli siis tosi suuren mittakaavan tappeluita :D.

HRM on se, jolle voin avoimesti sanoa, jos mä tunnen itteni loukatuks, koska sen kaa on niin helppo vaan käydä se asia ja sitten jättää se historiaan. Eikä HRM:lle voi oikeesti olla vihanen vaikka haluais, se ajattelee aina muita enkä tiiä ketän niin huolehtivaista.

Nähään suurin piirtein kerran pari viikossa ja joskut yks kerta saattaa olla vaan sen puoli tuntia. Mutta ne pienetkin hetket, kun voi vaan olla yhessä, on ihan yhtä tärkeitä kun pidemmätkin ajat.

Kolmantena aakkosissa tulee C niinkuin Metu:

Metun kanssa ollaan oltu samalla luokalla ekasta ysiin asti. Oltiin puoliks kavereita ja puoliks vihamiehiä johonkin vitoselle asti, kunnes taidettiin pudottaa se vihamieskohta pois :D. Oli meillä jotain häikkää myös yläasteella, mutta kyl mä kuitenkin lasken, että ollaan kuitenkin oltu kavereita koko se aika.

Metun kanssa ei nähdä kauhein usein ja jos nähään, niin yleensä käy tiskaamassa sen luona tai sit hurjastellaan pitkin Marttilaa.

Yks mikä mulla tulee aina mieleen Metusta on se, kun kirjotin joskus päiväkirjaan "Ollaan niin samalla aaltopituudella ja meillä on myös sama vaatekoko". Ei vois pitää enempää paikkaansa paitsi vaatekoon suhteen :D.

Last but not least Teddy:

Teddyn kanssa ollaan oltu samalla luokalla ykkösestä ihan lukion kolmanteen eli 12 vuotta! Ala-asteella ei kauheesti oltu yhessä ja meillä oli ehkä sellanen on/off kaverisuhde. Yläasteella ja etenkin lukiossa me alettiin enemmänkin hengailla.

Sitä lukioaikaa ei voi enää ees sanoo hengailuks. Me oltiin niin tiiviisti yhessä, etten oo varmaan koko elämässäni viettäny niin paljon aikaa ees siskojen kanssa yhteensä! Teddy on hauskin ihminen ketä tiiän ja oikeesti en pystyny viimeviikolla ajaan autoo ku nauratti niin paljon sen tuntosarvisormet XD.

En pelkästään viihdy Teddyn seurassa, vaan oon ehkä vähän jopa riippuvainen siitä. Mut ei siinä varmaan mitään pahaa oo, ei sen olis pakko tulla hakeen mua joka torstai-ilta asemalta jos se ei haluis!

.

Yhteenvetona voisin sanoa, että mulla on maailman parhaat kaverit. Joskus tuntuu, etten anna tarpeeks kredittiä niille niiden ihanuudesta, mutta enpä usko että tarviikaan. En olis niiden kanssa jos en haluis XD. HAH KAUHEE! Huono vitsi :).