Kävin eilenillalla nukkuun heti Ruotsin Miljonääriäitien jälkeen eli puol 11. Mun päätä kuitenkin särki kauheesti, niin piti vielä nousta ottaan lääke enkä meinannu saada unta. Nukahdin sitten kuitenkin:

Oon sammuttanu jo kaikki liikkeen valot ja käytävälläkin on hämärää. Laitan ovia kiinni, kun tajuan, että multa unohtu jotain liikkeeseen. Lähden juoksemaan ovilta kassalle. En pysty pitämään silmiä auki. Juoksen ihan täysiä keskikäytävää pitkin ja törmäilen slmät kiinni kaikkiin hyllyihin.

Huudan "Holtitonta!" Leena Hefnerin äänellä. Viereisen kaupan työntekijät kuulee ja mietin, mitä ne musta ajattelee. En kuitenkaan pysty olemaan huutamatta. Silmät ei aukea millään ja koko ajan tuntuu, että kaadun.

Pääsen takahuoneeseen. Huomaan itsekin, että se ei näytä normaalilta. Vessan peili osoittaa väärään suuntaan. Menen peilin eteen ja koitan saada silmät auki. Ne ei aukea millään, ihan kuin joku vetäisi silmäluomia alaspäin. Näen peilistä silmäluomien välistä naamani, kun väännän silmiä väkisin auki samalla kun huudan taas "Holtitonta!". Huuto muuttuu matalaksi ja hitaaksi, loppujen lopuksi se narahtaa samalla lailla kuin kaunan ääni.

Ja mä oon hereillä. Toi oli niin järkyttävän pelottavaa. En pariin tuntiin saanu unta enää :D.